lauantai 1. toukokuuta 2021

6. Rouva Williams

 






Rouva Jasmine Williams seisoi kotinsa ulkopuolella hyvästelemässä miestään ja poikaansa. Hän oli jo malttamaton lähtemään, mutta pakolliset ohjeistukset oli vielä annettava, sillä Victor, niin hyvä mies kuin tämä olikin, ei ollut vastuussa heidän bisneksistään. Jasmine oli. Asiat pysyivät naisen taitavissa näpeissä ja talous kukoisti.
-Etkä sitten suostu kyseistä kauppakirjaa allekirjoittamaan ennen kuin minä olen sen tarkistanut.




-En kuitenkaan ole poissa lopultakaan kuin kaksi viikkoa, joten Masterminds Ltd saa luvan odottaa siihen asti, että palaan takaisin ja lyön diilin lukkoon heidän kanssaan. Jos he eivät odota..
Jasminen ei tarvinnut sanoa asiaa loppuun asti. Victor tiesi. Hän suorittaisi sen jälkeen "korjaavat" toimenpiteet. Victor näytti kiltiltä nallekarhulta, mutta hän oli kaikkea muuta.




-Amos. Amos! Jätä nyt se puhelin hetkeksi ja tule hyvästelemään äitisi,
Jasmine käskytti poikaansa.




Amos laittoi kuuliaisesti puhelimensa pois. Hänelle ei tullut pieneen mieleenkään avoimesti vastustaa vanhempiaan. Eivät nämä koskaan olleet häntä kohdelleet väkivaltaisesti, mutta molemmista huokui sellainen arvovalta ja vaaran tunne, että Amos piti parhaimpana totella. Aina.




-Miten sinun liiketalouden opintosi ovat sujuneet, 
Jasmine kysyi ja Amos tunsi vatsanpohjansa kiristyvän. Tottakai äidin piti kysyä juuri siitä.




-No tuota..
-Älä änkytä Amos.
-Koe ei mennyt ihan.. putkeen.
Amos piti hädintuskin havaittavan tauon sanoissaan.




-Mitä tarkoitat? Tai ei sillä ole mitään väliä. Victor, tiedät mitä tehdä.
Amoksen niskavillat nousivat pystyyn. Hän olisi halunnut päästä perheestään eroon, lähteä mahdollisimman kauas. Pois, jonnekin. Hän kuitenkin tiesi, että se ei tulisi ikinä olemaan mahdollista. Vanhemmat etsisivät hänet käsiinsä, tai heidän käskyläisensä etsisivät, mutta yhtäkaikki, Amos raahattaisiin vaikka auton perässä takaisin ellei muuten.

Jasmine oli pettynyt ainokaiseen poikaansa. Hirvittävän pettynyt. Miten oli mahdollista, että kahdesta näin täydellisestä geeniperimästä tuli jotain noin... heikkoa? Jos Jasmine ei olisi ollut täydellisen varma Victorin isyydestä, näkihän sen pojasta jo päällepäinkin, hän olisi kuvitellut Amosin olevan vaihdokas. Nopeasti ja tehokkaasti nainen hyvästeli perheensä ja suuntasi sitten matkaan.




Vuorokautta myöhemmin Jasmine oli Strangervillen vuoristossa. Hän oli yöpynyt matkan varrella jossain luvattoman huonossa majatalossa. Sänky oli ollut kauheassa kunnossa ja suihku niin järkyttävä, että sinne nainen ei ollut edes uskaltautunut. Nyt hän katseli epäuskoisena ympärilleen. Mihin hän oli oikein tullut? Mitä ihmettä Alex oli ajatellut buukatessaan täältä hänelle majapaikan?




Auringonpaisteesta huolimatta satoi ja osin auringon itsensäkin vuoksi Jasmine käytti suojaa. Hänen valkoinen, täydellinen hipiänsä ei olisi auringon armoilla ilman asianmukaista suojaa. Jasmine käytti tuhansia ja taas tuhansia simoleoneja kuukausittain ulkonäkönsä hoitamiseen ja hän tiesi näyttävänsä hehkeältä ja sellaisena hän aikoi myös pysyä.




Kukaan ei tullut avaamaan ovea. Jasmine kokeili, se ei ollut lukossa, mutta siitä huolimatta hän ei halunnut astua luvattomasti kenenkään kotiin. Ovenraosta asunto kuitenkin tuoksahti sitruunalle ja hunajalle. Ainakaan siellä ei siis haissut pahalle. Jostain takapihalta kuului ääniä ja Jasmine suuntasi niitä kohden.




Asunnon omistaja oli uimassa.
-Hyvää päivää,
nainen tervehti ylhäisellä äänellä ja näki, miten mies lakkasi liikkumasta ja ui sitten rappusten luo.




Jasminen sydän melkein pysähtyi hänen nähdessään miehen märän vartalon.




Hyvänen aika! Ehkä hän antaisi tälle majapaikalle sittenkin mahdollisuuden. Voihan olla, että näistä oloista irtoaisi sittenkin jotain iloa. Ellei muuta, niin silmäniloa.




-Rouva Williams,
mies kysyi ja äänessä kuului syvä viskibasso. Se sai Jasminen ihon kihelmöimään. Hänen kehonsa hyrähti käyntiin, mutta tiukalla itsekurilla ja vuosikausien koulutuksella mikään tästä ei näkynyt ulospäin.
-Sano toki Jasmine, herra...?




-Aiotko sä noissa vaatteissa liikkua täällä Strangervillessä?
Mies nauroi hänelle ja jos tämä ei olisi ollut niin hurmaava, Jasmine olisi pahastunut.




-En, en tietenkään. Jos näyttäisit minulle missä voin vaihtaa vaatteeni ja peseytyä, niin saisin matkan pölyt poistettua, herra...?




-Toki. Seuraa perässä.
Mies käveli omituisesti, Jasmine pisti merkille. Hän ontui hieman. Hädintuskin havaittavasti, mutta Jasmine oli erittäin tottunut tarkkailija. Hän pisti myös merkille miehen tiukat lihakset ja pakarat ja hänen kasvojaan alkoi kuumottaa muukin kuin Strangervillen kuuma auringonpaiste. Jasmine melkein kikatti ihastuksesta. Voi Alex! Hänen täytyisi muistaa kiittää miestä!




Kuten nainen oli lyhyestä ensisilmäyksestä päätellytkin, talo oli todella siisti ja se tuoksui hyvälle. Oli harmi, että täällä ei ollut juoksevaa vettä, sillä muuten olosuhteet olivat suorastaan täydelliset. Patja tuntui hyvältä ja jämäkältä. Jasmine mietti, miltä hänen vuokraisäntänsä vuode tuntuisi. Nainen aikoi ottaa siitä selvää. Hänen kaksi viikkoaan saattaisi venähtää vähän pidemmiksi, hän pohti kehräten.




Victor oli... tasainen. Mies oli vuoteessakin kuin kone, joka toisti samat liikkeet samalla tahdilla kerta toisensa jälkeen. Jasmine oli lakannut haluamasta miestään jo kauan aikaa sitten. Hänellä oli aina silloin tällöin lyhyitä, avioliiton ulkopuolisia suhteita, joissa hän tyydytti satunnaisia halujaan. Kukaan ei silti ollut onnistunut herättämään hänessä tällaisia tuntemuksia. Ei kukaan muu, kuin Victor ihan alkuaikoina.




Jasmine oli rakastunut tuolloin tulevan miehensä päättäväisyyteen ja jo tästä silloin huokuneeseen arvovaltaan. He olivat olleet vielä teini-ikäisiä. Victor oli ollut, ja oli yhä, hyvin poikkeuksellinen mies. Hän taatusti tiesi Jasminen syrjähypyistä, mutta vähät välitti niistä niin kauan, kuin nainen ei pröystäillyt niillä hänen nenänsä edessä ja se ei olisi tullut Jasminelle mieleenkään. Nyt hänet täytti kuitenkin nautinnollinen odotus. Tämä mysteerimies, joka ei ollut suostunut kertomaan hänelle nimeään, ei vaikka Jasmine oli muutamaan kertaan kohteliaasti yrittänyt sitä tiedustella. Hänen täytyisi kysyä Alexilta, jos ei saisi tältä mieheltä piakkoin vastauksia.



Peseydyttyään ja pukeuduttuaan soveliaampiin vaatteisiin Jasmine tarkasteli itseään peilistä. Voi herra vuokranantaja, sinulla on vielä monen monta yllätystä edessäsi, hän pohti ja hymyili itsekseen.



**********


Jasmine Williams siis on Janni Eririkas, kuten kuvasta näkyy. Tätä kirjoittaessa en vielä tiedä arvasiko kukaan oikein edellisen osan kysymykseen =D

Jasmine on siis todellakin liikenainen ja pelissähän hän työskentelee rikollis(liike)alalla ja se on otettu tähän tarinaan mukaan. Hän on tullut Strangervilleen laajentamaan liiketoimintaansa ja näyttää kiinnostuneen meidän Jessestämme ihan todella. Miehellä taitaa olla hyvin vähän mahdollisuuksia, vai mitä luulette? =D

Ja kyllä, tarinaan tulee kirosanojen lisäksi mukaan lievästi eroottissävytteistä tekstiä ja paikoitellen kuviakin ( ei todellakaan mitään ronskia! ), silloin kun se on tarinankerronnallisesti välttämätöntä.

















5 kommenttia:

  1. Luin nyt kaikki sun uudet osat! Vitsit et on mielenkiintoinen ja tykkään todella paljon minäkerronnasta. Toki kun mulla itsellä ei oo Strangerville lisäriä niin en ihan niin hyvin pysy kärryillä, mutta eiköhän se tästä.

    Jään malttamattomana odottelemaan jatkoa ja linkitän sut mun blogiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos =) Tästä se pikkuhiljaa aukenee myös niille, jotka eivät kyseistä lisäosaa omista tai eivät ole pelanneet sitä läpi. Ajan kanssa taistelu emokasvin kanssa tullaan käymään läpi =)

      Poista
  2. UUHHUHUU nythän menee jännittävä(mmä)ksi! Ja kuumottavaksi, hrr ;)

    "Hän suorittaisi sen jälkeen "korjaavat" toimenpiteet."
    Tossa lopussa paljastuikin, että nää Jannin eikun Jasminen et al bisnekset ei ehkä oo ihan päivänvalon kestäviä. Nautin suuresti näistä pienistä Kummeli-viboista mitä tästä tulee :D Uuh.

    Ja jälleen kerran Jessestä paljastuu jotain varsin uutta, kuten se, että miehen kämppä tuoksuu sitruunalle ja hunajalle :'''D En kestä. Plus ONKO TUO EDES JESSEN KÄMPPÄ? Onko se aina ollut noin... pramea? Ja onko sillä aina ollut uima-allas?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ....
      .......
      ........

      Huomaa, että mä kärsin kolmatta viikkoa päänsärystä ja oon nukkunut suurimman osan tästäkin päivästä. Toivottavasti on edes jokseenkin selvää, etten ihan Kummeli-viboja tarkoittanut, vaan Kummisetää...
      "Kyllä lähtee" ei tosiaan ole ihan yhtä dramaattinen fraasi kuin "I'm gonna make him an offer he can't refuse" XD

      Poista
    2. Nyt kun sen sanoit, niin kieltämättä vähän Kummisetämäiset tunnelmat tästä Jasminen ja Victorin "liikkeenhoidosta" tulee mieleen =D Ja sen enenpää en siitä uskalla itse asiassa nyt kommentoida, että en tule vahingossa vihjaisseeksi mihinkään suuntaan 0_0

      Jesse on melkoinen huushollin pitäjä, kuten pikkuhiljaa käy ilmi. Hän on juoppo, mutta varsin siisti sellainen, ja pitää tiluksistaan tunnollisesti huolta.
      Toisessa osassa Jesse mainitsee kaivaneensa uima-altaan itse =D Pikkuhiljaa tavaraa on kertynyt ja Jesse on saanut taloaan sisustettua. Toki tässä näkyy pelaajan varsin naisellinen ote sisustamiseen, valitettavasti =D

      Poista

11. Älä pitkitä väistämätöntä

  Makasimme lattialla ja huohotimme raskaasti. Olin ottanut Jasminen keittiön tasoa vasten, emme olleet edes riisuuntuneet sitä varten kuin ...